Historiaa

Turun kaupungista ja läänistä

Uudessa Aurassa julkaistiin 6.marraskuuta 1897 ilmoitus, jossa “kaikkia niitä suomenmielisiä turkulaisia, jotka harrastavat uuden yleisen kansallisseuran perustamista Turkuun, pyydetään saapumaan yksityiseen kokoukseen, joka pidetään Kristillisen Raittiusseuran huoneustossa Puutarhakatu 6 B sunnuntaina marraskuun 7. p:nä kello ½ 7 i.p.”

Turun kaupungista ja läänistä” -palstalla samaisessa lehdessä todettiin, että “suomalaisen sivistyksen työssä” oli paljon tehtävää niin maakunnassa kuin kaupungissakin ja toivottiin, että löytyisi runsaasti niitä suomenmielisiä, “jotka tahtoisivat halusta jotakin yhteisin voimin tehdä”. Lehdessä tähdennettiin edelleen, että perustettavaan seuraan “voivat yhtyä niin alemmat kuin ylhäisetkin kansankerrokset sekä herrat että työmiehet”.

Suomalaisuuden asia sai turkulaiset sankoin joukoin liikkeelle. Kristillisen Raittiusseuran huoneisto täyttyi ääriään myöden ja kun Turun Kansallisseuran varsinainen perustava koko 12. marraskuuta 1897 pidettiin, paikalla oli “kaikkia kansankerroksia” edustava kolmeensataan nouseva kansalaisjoukko, joka Uuden Auran mukaan päätti yksimielisesti Turun Kansallisseuran perustamisesta, hyväksyi sille säännöt lähes ehdotetussa muodossa ja valitsi toimikunnan hankkimaan niille vahvistuksen.

Kuvernöörinvirasto vahvisti säännöt 4. joulukuuta 1897

Viikkoa myöhemmin pidetyssä Turun Kansallisseuran ensimmäisessä kokouksessa  seuran puheenjohtajaksi valittiin vapaaherra Valde von Hellens, varapuheenjohtajaksi Uuden Auran päätoimittaja Rufus Saikku ja johtokunnan jäseniksi pankin varajohtaja K.A. Hellman, kansakoulunopettaja Pekka Kärnä, huutokauppatirehtööri G.E. Bröcker, tohtori K.R. Melander ja seppä K.H. Nyström sekä varajäseniksi neiti Augusta Grönsten ja rouva Jahnsson.

Turku - muuttuva kaupunki” -teoksessa vuodelta 2011 todetaan virheellisesti: “Turun Suomalaisella Klubilla kuohui. Vanhasuomalaiset, jotka kannattivat myöntyväisyyttä venäläistämistä ajavaa hallintoa kohtaan, erosivat klubista ja perustivat 1902 Turun Kansallisseuran. Sen tavoitteet olivat lähinnä kielipoliittisia. Kansallisseuran selkärangan muodostivat 13 Turun hovioikeuden jäsentä ja kanneviskaali, jotka oli nimitetty virkoihinsa venäläisvallan erottamien, kapinallisten nuorsuomalaisten tilalle. He olivat toiminnan miehiä. Ensimmäisenä vuotenaan vanhasuomalainen Kansallisseura perusti Turun Suomalaisen Yhteiskoulun, ja vuoden päästä puuhattiin jo omaa säästöpankkia. Turun Suomalainen Säästöpankki avasi ovensa lokakuun 1. päivänä 1904.”

Turun Kansallisseura oli silloin Suomalaisen Puolueen paikallisosasto

Kansallisen Kokoomuksen tultua perustetuksi perustettiin sen paikallisosastoksi muodollisesti uudelleen Turun Kansallisseura 27.12.1918. Nimi, osa hallituksen ja suuri osa seuran jäsenistä oli samoja kummassakin Kansallisseurassa, joten hyvällä syyllä voidaan sanoa yhdistyksemme olevan tämän vanhan, vuonna 1897 perustetun Kansallisseuran perinteen jatkaja.

Liit­teet:

120-vuo­tis­his­to­riik­ki
110-vuo­tis­his­to­riik­ki
100-vuo­tis­his­to­riik­ki
Hir­vi­kan­nan CV